Laatumatkalla

ISO 9000 – standardien julkaisemisesta ensimmäistä kertaa on jo kulunut reilut 20 vuotta. Silloin käynnistyneessä laadukkaan johtamisen standardisarjassa keskityttiin laadunhallintaan ja laatutyön menetelmiin ns. 10000 – standardeissa. Olennaista oli kuitenkin se, että 9000- ja 10000-standardit keskittyivät tuotteiden ja palveluiden laadunhallintaan. 1990-luku toi sitten ympäristöjohtamisen ja elinkaariajattelun erilaiset apustandardit kuvaan mukaan ja keskustelu laatu- ja ympäristöasioiden integroinnista yhdeksi järjestelmäksi käynnistyi. Sitten saatiin mutkan kautta OHSAS – spesifikaatiot ja myöhemmin OHSAS – standardit lisättäväksi yhteen integroitavien seikkojen kokoelmaan. 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä saivat muotoa tietoturvastandardit, elintarviketurvallisuuden johtamisstandardit ja nyt 2010 – luvulla johtamisjärjestelmästandardien kirjoon on tulossa jatkuvasti uutta aihepiiriä mukaan. Tuoreimpana energianhallintajärjestelmästandardi ja riskien hallintajärjestelmästandardi sosiaalisen vastuun standardia unohtamatta. IT-palvelutkaan eivät ole jääneet ilman omaa johtamisjärjestelmästandardiaan ISO / IEC 20000-1. Seuraavaksi ovella taitaa jo kolkuttaa Kestävän kehityksen hallintajärjestelmästandardi, josta kaikessa standardeihin liittyvässä innokkaat britit ovat jo ehtineet laatia oppaan kestävän kehityksen hallintajärjestelmästä. Britit ovat ehtineet rakentaa myös ensimmäisen version kaikki johtamismallit yhdistävästä integroidun johtamisjärjestelmän standardista PAS 99.

Kun tähän vielä otetaan mukaan toimialakohtaiset versiot laadunhallinnasta ja muista näkökulmista laaditut versiot saadaankiin kirjoon mm. ISO 13485, ISO / IEC 17025, AS 9100 /9110, ISO /TS 16949, ISO/IEC 15189, BS 25999 standardeja toiminnan hallinnasta jne.

Mutta kuinka hallita monialayrityksessä pahimmillaan esim. 5…10 johtamisjärjestelmästandardin vaatimusten kirjo, vaatimusten ymmärtäminen, oman toteutustavan löytäminen, ohjeistaminen, muutosten hallinta ja voi auditoijapoloisia tällaisessa organisaatiossa, missä johto saattaa silti olettaa, että taitava auditoija kerralla näppärästi auditoi 8 standardin vaatimusten toteutumisen prosessissa kuin prosessissa. Taitaapi vähitellen käydä niin, että tarvitaan JOHTAMISJÄRJESTELMÄSTANDARDIEN VAATIMUSTEN HALLINTASTANDARDI tai IT-sovellus, jolla ”REQUIREMENT MANAGEMENT” voidaan teoriassa hallita helposti. Missä on tämän kehityksen loppu? Kun standardeja laaditaan eri työryhmissä ja työssä joudutaan tekemään paljon kompromisseja herää ajatus että tässä taitaa laadunhallinnan kannalta olla kehittymissä HAJONTAA LISÄÄVÄ eikä vähentävä uhkakuva organisaatioiden lähivuosien toiminnalle. Entä miten PARHAAT KÄYTÄNNÖT saadaan sovitettua pakollisten vaatimusten joukkoon? Onko tässä avautumassa kolmansille osapuolille yhä kasvavat koulutus-, konsultointi- ja sertifiointimarkkinat. Miten tässä kymmeniksi johtamisjärjestelmiksi hajoavissa systeemissä saadaan ajatus pidettyä kirkkaana, säilytettyä kilpailukyky ja muutosnotkeus? Vai johtaako tällainen kehitys kaaokseen ja tämän tyyppisten standardien hylkimiseen?

VAATIMUSTEN HALLINTA, priorisointi, tulkinta, tukitieto, soveltaminen omaan toimintaan, toimivuus käytännössä, vaatimusmuutosten hallinta ym. tullenee vastaan nopeammin kuin osaamme kuvitellakaan. Johtamisjärjestelmien tiukka koordinaatio on saatava hallintaan tai hyvää tarkoittavasta standardityöstä alkaa tulla rasite tiukassa kilpailussa ainakin monialaorganisaatioille!